Tervetuloa

Tags: Vaalit

Gabriel Vergara Ezcurdia 2012Miksi vaaleissa mukana?

Vuosien varrella olen huomannut Nokian kaupungin kehityksen ja palveluiden hyvät ja huonot puolet. Olen sitä mieltä, että jos huomaamme ongelmia ja huonoja puolia, meidän tulee aina miettiä vaihtoehtoja asioiden korjaamiseksi. Kritiikki on hyväksi, mutta se ei auta, ellei ole tarjota ratkaisuja.

Siksi kun sain mahdollisuuden vaikuttaa ja laittaa oman hiekanmuruni mukaan, lähdin ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Mummoni aina sanoi: ” On parempi tehdä jotakin kuin jättää tekemättä” ja “Meidän pitää yrittää jättää tämä paikka paremmaksi kuin se oli, kun tulimme”.   

Olen pitkään miettinyt, miten paljon kaupunki on kasvanut, ja miten kaupungin palvelut eivät ole pysyneet tahdissa mukana. Olen miettinyt, miten voisimme ratkaista sen, että kaavoituksen ja palveluiden suunnittelu kulkisivat käsikädessä. Kestävä suunnittelu vaatii paljon ennustamista ja asioiden huomioimista, kuten budjetit palveluihin: koulut ja lastenhoito, terveys, urheilu ja liikenne yms.

Nokian joukkoliikenne

Olen kotoisin mailman suurimmasta kaupungista, Méxicosta. Noin 16 vuotta sitten lopetin autolla ajamisen. Miksi ajaa omalla autolla, kun meillä on joukkoliikenne? Miksi maksaa parkki-, bensa- ja vakuutusmaksuja, kun joukkoliikenne hoitaa asiat meidän puolestamme?

Olen 16 vuoden ajan sinnitellyt ilman omaa autoa, ja vielä yritetään. Ihmettelen, miksi Nokialla on niin vähän joukkoliikennettä, ja sen suunnittelu antaa ymmärtää, että liikenteen suunta olisi enemmän Tampereelle kuin Nokialle.

Jos haluaisin mennä Nokian kaupoille bussilla, pitkän pohdiskelun jälkeen päädynkin Tampereelle! Joka tapauksessa tarvitsee odottaa 45 minuuttia seuraavaa vuoroa ja lisäksi Tampereella on ainakin kahviloita ja ravintoloita, joissa voi kuluttaa bussin odotusaikaa.

Jos Nokialla olisi oma sisäinen liikenne, jossa olisi säännölliset vuorot Nokian keskustaan ja sieltä bussit lähtisivät suoraan ja nopeasti Tampereelle, kuntalaiset varmasti käyttäisivät enemmän nokialaisia palveluita ja yrityksiä. Samoin Tampereella töissä kävijät olisivat tyytyväisiä, kun bussimatka sinne olisi nopea. Ratkaisu olisi myös ekologinen.

Nokialla pitäisi panostaa enemmän pitkän aikavälin yhdyskuntasuunnitteluun, jossa huomioitaisiin erilaisia vaihtoehtoja kehitykselle ja varauduttaisiin muutoksiin hyvissä ajoin.

Vastuu ympäristöstä

Kerran pikkupoikana olin mummoni puutarhassa ja leikkiessäni otin yhden oksan puusta ( oikeastaan revin ). Tuon nähdessään mummoni pyysi minua näyttämään oksaa. Kun näytin, hän repäisi yhden hiuksen päästäni. Huusin “AUTS!” ja kysyin, miksi hän teki noin. Hän hymyili, otti oksan kädestäni ja sanoi: “Tuo puu huusi samalla tavalla äsken, mutta sinä et kuullut. Jos et tarvitse, älä ota!” Kenties olin liian kakara ymmärtääkseni tuolloin asian. Mummoni opetti silloin minulle, että emme omista maailmaa vaan maailma omistaa meidät. Olemme osa maailmaa, joten meillä on vastuu siitä, miten toimimme elämässä ja yhteiskunnassa. Ihmisten tulee kunnioittaa luonnonympäristöä, pitää huolta sen tasapainosta ja puolustaa tuota hiljaista ja äänetöntä luonnon AUTSia.

Kunnalla ja kuntalaisilla on velvollisuus valvoa ja tutkia perusteellisesti sitä, etteivät päätöksemme (jotka nyt näyttävät edullisilta) loukkaa luontoa tulevaisuudessa. Ei ole väliä, keneltä aloite tulee, kunhan se on pitkällä tähtäimellä luontoa kunnioittava. Luonto on todella arvokas ja sen jälleen elvyttäminen tulee kalliimmaksi (jos on aina mahdollistakaan) kuin joku pikahalpa tai mukava hanke. Kun hanke on 10 vuoden jälkeen vaikuttanut ympäristöön negatiivisesti, sitten se ei enää ole hyvä hanke. Meidän on opittava, että meidän nykyisyys on meidän lapsiemme tulevaisuus.

 

Äänestä 137

 

 

Perheeni

Olen 10-vuotiaan neljäsluokkalaisen Anna Pauliinan isä. Vaimoni Mirja Rekola on intiaanikulttuureihin erikoistunut opettaja ja toimittaja. Neljäs perheenjäsenemme on 15-vuotias Pintse-kissa.

Työni

Olen tekninen ohjelmisto- ja järjestelmäarkkitehti  ja työni ohella tietoturvapäällikkö firmani Tampereen yksikössä. Olen ollut 13 vuotta töissä ICL:ssä ja Fujitsun Nice Business Solutions Oy:ssä.

Harrastukseni

Edesmennyt mummoni oli hyvä esimerkki ja opettaja monessa asiassa. Yksi hänen opetuksistaan oli: "Jos työn tarkoitus on se, että saadaan ruokaa pöytään, sitten pitäisi tehdä hyvää ruokaa ja nauttia siitä". Mummon opeissa opin jo pienestä pitäen ruoanlaittoa.

Innostuin heti Ravintolapäivän ideasta ja olemme osallistuneet vaimoni ja tyttäreni kanssa päivään jo kolme kertaa. Seuraavallakin kerralla 17. marraskuuta ravintolamme Salsa Verde aukeaa jälleen tarjoamaan aitoja Meksikon makuja.

Olen pitänyt meksikolaisen ruoan kursseja opistoissa ja muutenkin mielelläni luennoin meksikolaisesta kulttuurista. Olen Tampereen Latinalaisamerikkalaisen Ystävyysseuran varapuheenjohtaja. Vapaa-ajalla nautin musiikin kuuntelusta, laulamisesta ja elokuvien katselusta.